Usein kysytyt kysymykset

Mikäli et saa vastausta kysymykseesi, ota yhteyttä ensisijaisesti kysymyslomakkeella tai kysy lisätietoa (yhteystiedot alla).

Palautteen kautta saadaan tietoon osallisia askarruttavia kysymyksiä ja asioita liittyen kierrätyspuiston suunnitteluun. Useimmin esiintyvät kysymykset sekä vastaukset kootaan tälle sivulle.

Mikäli vastaukset eivät ole näkyvillä, klikkaamalla kysymystä avautuu vastaus.

Miksi tarvitaan uusi kierrätyspuisto? Eikö nykyisiä voi laajentaa ja tehostaa?

Jätteen hyötykäyttö ja siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ovat lisääntyneet. Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on reilun 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Kujalan jätekeskukseen. Toiminta Kujalassa jatkuu tulevaisuudessakin, mutta Kujalan alueen kapasiteettia ja tilaa ei pystytä enää kasvattamaan. Myös Rälssin maanvastaanottoalueella tila on loppumassa ja tarvitaan uusi alue ylijäämämaille. Kujalan tilan rajallisuuden vuoksi kierrätysliiketoimintaa on jo nyt hajaantunut eri puolille Lahden seutua. Uuden kierrätyspuiston tavoitteena on tuoda jätteen teollista käsittelyä ja kierrätystä harjoittavat toimijat samalle alueelle sekä varata alueita loppusijoittamiselle.


Miksi puhutaan kierrätyspuistosta? Mitä se tarkoittaa?

Lyhyesti sanottuna kierrätyspuisto tarkoittaa sitä, että samalla alueella on useita yrityksiä (vrt. yrityspuisto), jotka hyötyvät toistensa läheisyydestä esimerkiksi siten, että yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Termillä viitataan myös siihen, että kierrätys on alueen toiminnan päätarkoituksena ja loppusijoituksella on vähäisempi rooli.


Missä vaiheessa on Lahden seudulle suunnitellun kierrätyspuiston toteuttaminen?

Uuden kierrätyspuiston tarkastelu aloitettiin vuonna 2014, jolloin käynnistyi ympäristövaikutusten arviointimenettely kierrätyspuiston sijoittamiseksi entisen Nastolan kunnan alueelle. Vaihtoehtoina olivat tällöin Kirviän ja Montarin alueet. Tämän jälkeen hankkeesta heräsi vilkasta keskustelua, jonka seurauksena päätettiin käynnistää sijaintipaikkatarkastelu laajalta alueelta kattaen Lahden, Orimattilan ja Hollolan kunnat. Tällöin Kirviän ja Montarin lisäksi tunnistettiin 8 uutta mahdollista kierrätyspuiston sijoituspaikkaa. Asetettujen reunaehtojen perusteella valikoitui lopulta neljä vaihtoehtoista aluetta, joista yksi sijaitsee Hollolassa ja kolme Orimattilassa. Toteutuakseen hanke vaatii sijaintipaikan valinnan lisäksi vielä monta vaihetta, kuten ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, kaavojen laatimisen, neuvotteluja maanomistajien kanssa, ympäristöluvan sekä infran rakentamista ja maatöitä. Kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa 2020-luvun loppupuolella.


Olen huolissani, että kierrätyspuisto rakennetaan kotini lähelle.

Kierrätyspuisto tullaan sijoittamaan sellaiselle alueelle, jolta on riittävä etäisyys asutukseen, pohjavesialueisiin ja luonnonsuojelualueisiin. Kierrätyspuiston toiminnasta asuinviihtyvyydelle voivat vaikutuksia aiheuttaa mm. melu, tärinä, hiukkaset, roskaantuminen, haju  ja lisääntyvä liikenne. Asumisviihtyvyys otetaan huomioon puiston suunnittelussa ja toteutuksessa ja YVA-menettelyn yhteydessä mallinnetaan melu-, pöly- ja hajuvaikutukset.  YVAn aikana tehtävä vaikutustenarviointi tuo lisätietoa siitä, mikä on riittävä etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.


Voiko aluetta yhä käyttää ulkoiluun ja sienestykseen?

Kierrätyspuistoa ei sijoiteta varsinaisille virkistysalueille, mutta se tulee sijoittumaan metsämaalle, joka on voinut olla käytössä vapaa-ajan toimintoihin, kuten lenkkeilyyn, metsästykseen, sienestykseen ja marjastukseen.  Myös rakentamisen vaiheistamisen takia osa alueesta säilyy pitkään metsäalueena ja sitä kautta virkistyskäytössä. Lopulta kierrätyspuistoalue tulee kuitenkin muuttumaan teolliseksi ympäristöksi, jolloin sen alueella vapaa-ajan toiminnot estyvät.


Pilaantuko luonto? Säilyykö luonnonrauha?

Kierrätyspuistoa ei sijoiteta luonnonsuojelualueille tai varsinaisille virkistysalueille. Koska kierrätyspuisto halutaan sijoittaa riittävän kauas asutuksesta ja palveluista, ovat soveltuvat paikat lähinnä metsäalueita. Alue valitaan niin, että haitallisia vaikutuksia luonnolle olisi mahdollisimman vähän. Louhinta ja maanrakennustyöt muuttavat alueen alkuperäisen luonnonympäristön teolliseksi alueeksi.


Säilyvätkö järvivedet ennallaan? Entä miten käy pohjaveden laadun?

Vaikutuksia kierrätyspuiston lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ehkäistään huolellisella suunnitellulla ja riittävän suuriksi mitoitetuilla vesienhallintajärjestelmillä sekä tiiviillä pohja- ja pintarakenteilla. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa riskit kasvavat. Mahdollisiin onnettomuuksiin kuitenkin varaudutaan, ja toimintaa sekä rakenteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Esimerkiksi mahdollisessa vuototilanteessa öljyiset vedet kerätään tasausaltaaseen, eikä niitä pääse ympäristöön.


Kierrätyspuistot ovat meluisia!

Toiminnan aikana meluvaikutuksia syntyy kuljetuksista sekä materiaalien ja jätteiden käsittelyssä käytettävistä laitteistoista ja työkoneista. Meluhaittoja ei voida täysin poistaa, mutta teknisillä ratkaisuilla melua voidaan vaimentaa.


Kierrätyspuistoista leviää pahaa hajua!

Hajuhaitat riippuvat käsiteltävistä jätteistä. Tyypillisesti hajua aiheuttavat biojätteiden ja yhdyskuntien sekajätteiden käsittely, kun taas rakennus- ja kiviainesperäisten jätteiden käsittelyalueilla ei ole todettu hajuhaittoja. Kierrätyspuiston alueella ei käsitellä biojätteitä vaan niiden käsittely jatkuu Kujalassa. Orgaanista materiaalia sisältävää jätettä käsitellään kierrätyspuistossa vain vähän.


Kierrätyspuistot myös pölyävät!

Pölyn leviämistä ympäristöön voidaan vähentää monilla toimenpiteillä, kuten varastokasojen kastelulla ja peittämisellä sekä tuulelta suojaamisella esimerkiksi verkoilla, valleilla ja seinillä. Lisäksi pölyhaitat vähentyvät kun tiet ja kentät päällystetään ja pidetään kosteina. Myös murskaamo varustetaan kastelujärjestelmällä.


Kierrätyspuisto lisää liikennettä ja raskaan kuljetuksien määrää. Miten tämä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Entä ruuhkiin?

Liikennemäärien lisääntyminen huomioidaan puiston sijaintipaikan valinnassa ja suunnittelussa. Puiston sijaintipaikka pyritään valitsemaan pääteiden läheisyydestä siten, että kulku pääteille voidaan järjestää sujuvaksi eikä esimerkiksi asuinalueiden läpi tarvitse ajaa. Tarvittaessa rakennetaan uusia teitä ja olemassa olevia kunnostetaan. Myös teiden turvallisuuteen kiinnitetään huomioita. Tärkeää on suunnitella huolella etenkin autoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteämiskohdat. Turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Teiden ruuhkautumista estetään lisäämällä kaistoja ja parantamalla liikenteen sujuvuutta tarpeen mukaan. Mahdolliset uudet tieyhteydet voivat jopa vähentää ruuhkia.


Mitä jätteitä kierrätyspuistossa käsitellään?

  • •    Tavanomaista ylijäämämaata, jota muodostuu yleensä rakentamisen yhteydessä
  • •    Pilaantuneita maa-aineksia
  • •    Rakennus- ja purkujätteitä, kuten betonia, tiiliä, asfalttia, lasia ja keramiikkaa
  • •    Tuhkia (ml. jätteenpolton tuhkat)
  • •    Energiahyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja
  • •    Jätteenkäsittelyistä muodostuneita hyödyntämiskelvottomia loppujakeita
  • •    Metsätähteitä


Miten käsittely tapahtuu?

Ympäristöluvat edellyttävät, että jätteet käsitellään aina parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Käsittelytavat riippuvat siitä, mitä jätteitä käsitellään. Käsittelytapoja ovat muun muassa:

  • •    Stabilointi
  • •    Alipainekäsittely
  • •    Materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvien materiaalien käsittely
  • •    Varastointi
  • •    Kiinteän polttoaineen terminaali
  • •    Lajittelu
  • •    Seulonta
  • •    Murskaus
  • •    Metallien erottelu
  • •    Kuivaus
  • •    Pesu


Tuleeko alueelle kaatopaikka?

Kierrätyspuistossa keskitytään jätteiden hyötykäyttöön. Suurin osa alueella käsiteltävistä materiaaleista voidaan käyttää uudelleen. Hyötykäyttöön sijoitetaan pääosa käsiteltävistä maa-aineksista ja tavanomaisista jätteistä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet loppusijoitetaan alueelle. Myös vaaralliseksi luokiteltavat jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan alueelle.
Biojätteiden käsittely ei ole mukana Lahden seudun kierrätyspuisto-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Myöskään biojätteen loppusijoittaminen ei nykyään ole mahdollista, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on ollut voimassa vuodesta 2016 lähtien.


Minkälainen toiminta-aika kierrätyspuistolla on päivässä/viikossa?

Kierrätyspuiston aukioloajoiksi on esitetty arkisin klo 6–22 ja lauantaisin klo 8–18, mutta tuhka- ja polttoainetoimituksia otettaisiin suunnitelmien mukaan vastaan myös aukioloaikojen ulkopuolella ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Liikennöinnin kaikilla liikennereiteillä arvioidaan kuitenkin keskittyvän pääosin arkipäiviin ja kello 7-16 väliselle ajalle.


Mitä vaiheita tulee, ennen kuin kierrätyspuisto jonnekin sijoitetaan? Milloin puisto on valmis?

  • Jatkotarkasteluun on valittu neljä (4) aluetta. Hankkeeseen sisältyy mm. seuraavat vaiheet:
  • •    Kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely, johon kuluu noin 1,5 vuotta.
  • •    Yleissuunnittelu osana YVA-menettelyä, joka valmistuu kevättalvella 2019.
  • •    Vaihemaakuntakaavan laadinta, joka on aloitettu syksyllä 2018. Vaihemaakuntakaavan hyväksymismenettely tapahtuu vuoden 2020 loppupuolella. Hyväksyttävä vaihemaakuntakaava sisältää ainoastaan toteutettavaksi valitun vaihtoehdon.
  • •    Alueelle tulee laatia todennäköisesti osayleiskaava, joka mahdollistaa kierrätyspuiston ja loppusijoittamisen toteuttamisen. Kaavan laadinta kestää noin kaksi vuotta ja mahdollisten valitusten käsittelyyn menee noin vuosi.
  • •    Kierrätyspuiston suunnittelua toteutetaan samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Toimintojen tarkempi sijoittelu ratkaistaan asemakaavassa.
  • •    Lisäksi tarvitaan rakennuslupa sekä ympäristölupa, joiden käsittelyyn menee noin vuosi.
  • •    Myönteisten lupien jälkeen alkaa rakentamisvaihe, joka kestää noin 3 vuotta. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa 2020-luvun loppupuolella.




jäikö kysyttävää?

Kysymyksiä ja muuta palautetta voi jättää linkistä avautuvan lomakkeen kautta tai esim. sidosryhmätilaisuuksissa. Palautteen käsittelee YVA-konsultti (Sweco Ympäristö Oy) sekä tarvittaessa hankkeen ohjausryhmä. Palautetta ei julkaista sellaisenaan, eikä palautteen antajien yhteystietoja julkaista missään