Lahden seudun kierrätyspuisto


Hankkeen tausta ja YVA-prosessi

Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on runsaan 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Lahdessa sijaitsevaan Kujalan jätekeskukseen. Vuosien saatossa jätteen hyötykäyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja kehitys jatkuu edelleen. Kujalan jätekeskuksen alue on kuitenkin täyttymässä, eikä uusille toiminnoille ole enää juurikaan tilaa. Tämän vuoksi kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta mahdollista sijoituspaikkaa, ns. kierrätyspuistoa.

Työ käynnistettiin alun perin vuonna 2014 kahdella Nastolan kuntaan (1.1.2016 lähtien Lahden kaupunki) sijoittuvalla aluevaihtoehdolla. Vuonna 2017 laadittiin uusi sijaintipaikkaselvitys, jossa kierrätyspuiston mahdolliseksi sijaintipaikaksi valikoitui neljä vaihtoehtoa.
  • - Kehätien alue Hollolassa
  • - Marjasuon alue Tuuliharjan vieressä Orimattilassa
  • - Matomäen alue Nastolan eteläpuolella Orimattilassa
  • - Loukkaanmäen alue nelostien länsipuolinen osa Orimattilassa
Valinta perustui 12 eri kriteeriin, mm. vähimmäisetäisyydet asutukseen sekä virkistys-, luonnonsuojelu-, pohjavesi- ja muihin arvokkaisiin alueisiin. Muita valintaperusteita olivat mm. hyvä saavutettavuus, kantava maaperä sekä soveltuva nykyinen ja suunniteltu maankäyttö.
Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikkaselvitykseen ja muihin taustaselvityksiin  voi tutustua täältä.

Vuonna 2018 valikoidulta neljältä sijaintipaikkavaihtoehdolta rajattiin 100 – 190 ha alueet jatkotarkastelua varten (kartat alueista). Tammikuussa 2019 käynnistetyn YVA-prosessin tavoitteena oli tuottaa asukkaille ja päättäjille tietoa hankealueista, vertailla alueita keskenään, tuottaa aineistoa vaihemaakuntakaavoitukseen ja kuntakaavoitukseen sekä kierrätyspuiston sijaintipaikan päättämiseen. YVA-menettelyn valmistelusta ja toteutuksesta vastasi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ), hankekumppaneinaan Hollolan kunta, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Lahti Energia Oy. Arviointityön suorittivat Sweco Ympäristö Oy ja Vahanen Environment Oy. Päijät-Hämeen liitto on käynnisti rinnalle hankkeen edellyttämän vaihemaakuntakaavatyön.

Lahden seudun kierrätyspuiston YVA-prosessi valmisteluineen vei noin 1,5, vuotta. YVA oli kaksivaiheinen. Suunnittelu eli ns. YVA-ohjelmavaihe kesti noin puoli vuotta. Varsinainen arviointityö ja tarvittavat selvitykset tehtiin YVA-selostusvaiheessa vuoden 2019 aikana. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimi Hämeen ELY-keskus, jonka antamaan lausuntoon eli perusteltuun päätelmään YVA-prosessi päättyi keväällä 2020. Hankkeen YVA-prosessin viranomaismateriaali on koottu ympäristöhallinnon verkkopalveluun.

Lisätietoa ympäristövaikutusten arvioinnista ympäristöhallinnon sivuilta
Kaavio ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulusta (Ympäristöministeriön esitys, pdf)

Lahden seudun kierrätyspuisto -hankkeen aiempia vaiheita voi tarkastella Hollolan kunnan sivuilla.

Kierrätyspuiston toiminta

Suunnitellun kierrätyspuiston toimintaan sisältyy jätemateriaalien ja sivutuotteiden vastaanotto, käsittely ja kierrätys sekä uusioraaka-aineiden ja tuotteiden valmistus. Jätemateriaaleja ovat muun muassa maankäytöstä ja rakentamisesta syntyvät ylijäämämaat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset, rakennus- ja purkujätteet (kuten betoni, tiili, asfaltti, keramiikka) sekä voimalaitosten tuhkat. Pääasiallisina käsittelymenetelminä ovat mm. seulonta, murskaus ja stabilointi, pilaantuneiden maa-aineisten alipainekäsittely tai kompostointi sekä nestemäisten jätteiden kuivaus ja/tai kiinteytys. Osa käsitellyistä jätteistä toimitetaan hyödynnettäväksi muualla. Maa- ja kiviaineksia sekä mm. betonia, tiiltä ja muita pysyviä jätteitä hyödynnetään myös kierrätyspuiston rakentamisvaiheissa. Osa kierrätyspuiston alueesta varataan kiinteän polttoaineen välivarastointialueeksi ja hyödyntämiskelvottomien jätejakeiden loppusijoittamiseen. Loppusijoitusalueita ovat maankaatopaikka sekä kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) mukaiset pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikka sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka.

Arviot vuositasolla vastaanotettavista jätemääristä vaihtelevat 270 000 ja 740 000 tonnin välillä. Kokonaisjätemääristä pilaantumattomien maiden osuus on n. 60 %. Tästä hyödynnettäväksi arvioidaan päätyvän 50 – 70 % ja loppusijoitukseen 30 – 50 %. Noin kolmannes vastaanotettavista jätteistä luokitellaan pysyviksi tai tavanomaisiksi (olomuoto/pilaantumisaste). Pysyvien ja tavanomaisten jätteiden hyödyntämisasteen arvioidaan olevan 70 – 75 %. Vaaralliseksi luokiteltujen jätteiden arvioidaan kattavan kokonaismääristä 5 – 7 %. Vaarallisilla jätteillä pääasiallinen käsittelymenetelmä on loppusijoitus.

Kotitalousjätettä ei kierrätyspuistossa tulla vastaanottamaan. Kiinteistöiltä kerättävien seka- ja energiajätteiden sekä biojätteiden käsittely jatkuu Kujalassa kuten tähänkin asti. Kujalan jätekeskuksen toimintaan voi tutustua täällä.